Kokū - kellon ääni tyhjällä taivaalla /

Kokū - bell ringing in the empty sky

​

by Otto Eskelinen & Solja Temmes

​

​

Kokū is an old japanese honkyoku, a zenbuddhist composition for shakuhachi. Kokū is about one main teachings of buddhism - emptiness and its paradox.

 

One interpretation says that the first phrase of the song signifies emptiness or the sound of the bell in the empty sky. The rest of the composition is trying to descripe this first phrase, without succeeding because it's impossible to explain what is emptiness.

​

In this buto and shakuhachi collaboration we approach this thought with daily practice, searching the experience of emptiness in our busy family life. The work shapes itself during weeks of practice, movement taking its form around the song. Kokū is our daily meditation practice at home and in the nature.

 

​

​

Kokū on ikivanha japanilainen honkyoku eli alkuperäinen zenbuddhalainen sävellys shakuhachi-huilulle. Kokū käsittelee yhtä buddhalaisuuden tärkeimmistä opetuksista - tyhjyyttä ja siihen liittyvää paradoksia.

​

Yhden tulkinnan mukaan kappaleen ensimmäinen fraasi edustaa tyhjyyttä tai kellon ääntä tyhjällä taivaalla. Loppuosa sävelmästä selittää tätä ensimmäistä elettä, siinä kuitenkaan onnistumatta, koska tyhjyyttä on mahdotonta selittää.

 

Tässä buton ja shakuhachin kollaboraatiossa lähestymme tätä ajatusta päivittäisen harjoituksen avulla, etsimällä tyhjyyden kokemusta kiireisen lapsiperhearjen keskellä. Teos syntyy viikkojen harjoituksen myötä, liikekielen muotoutuessa kappaleen ympärille.

Kokū on päivittäinen meditaatioharjoituksemme kotona ja ulkona.